Arkisto | elokuu, 2013

Paluu

29 Elo

Kesän jälkeen ei haluaisi palata kotiin, koska silloin joutuu taas tuijottamaan silmästä silmään sitä yksinäisyyttä, jota on koko kesän  yrittänyt juosta pakoon.

Eikä kukaan halua tänne jumalan selän taakse edes päiväksi, koska on kiire, töitä, koulu, lama, kasvimaa, parempi elämä siellä jossain muualla, jotta ihmisen unohtaminen käy helpommin.

Ei pitäisi pyöriskellä itsesäälissä ja surkutella asioita, jotka ovat itsestä kiinni, mutta aina  kotiin palattuani jokin suuri ahdistus lamaannuttaa minut ja unohdan tyystin kaikki hienot suunnitelmat, mitä tein itselleni unohtaakseni tämän yksinäisyyden. On kuin minut olisi haudattu liian pienessä arkussa maahan ja järkytykseltäni en pysty toimimaan tai ajattelemaan mitään.
Vastenmielinen tilanne tekee minusta turran.

Mainokset

%d bloggers like this: