Arkisto | huhtikuu, 2013
10 Huh

Pitäisiköhän sitä lisätä työhakemukseen tissikuvia, että saisin kesätöitä? Miten voin saada työkokemusta alalta Ö, jos  sen alan kesätöihin vaaditaan  koulutus tai aiempaa kokemusta alalta? Miksei perusturvan lisäksi  voitaisi taata nuorille myös kesätyöpaikat? Ihan vain, jotta toi valmistuminen onnistuisi mahdollisimman nopeasti (kuten päättäjät toivovat) ja ei tarvitsisi olla käsi ojossa ruikuttamassa valtiolta/tutuilta rahaa…. Vai pitääkö tässä ruveta myymään persettä? Varmaan jatkan sitten syksyllä tota opiskelua katuojasta… tai etänä 500km päästä koululta….

Ja oikeesti, mikä oikeuttaa pitämään ihmistä (naista) näyte-esineenä, jota voi puristella, töllistellä ja jolle voi huudella, ehdotella? Miksi miehiä ei laiteta paremmuusjärjestykseen ulkonäön, kalun mitan, pukeutumisen tai helppouden mukaan? Miksi nainen on aina huora, mutta mies pelimies ja vapaa sielu? Miks pojat saa riehua ja tyttöjen täytyy leikkiä ”hienoa neitiä”? Kasvatanko itsekin lapsia tähän epätasa-arvoiseen, seksistiseen, sovinistiseen, rajoittuneeseen kahden sukupuolen kulttuuriin, jossa kaikkia uusia, normista poikkeavia, liian erilaisia ja idealistisia lyödään lyttyyn, jotta saadaan tilaa niille pyllynpuristelijoille ja kikattaville tissinheruttajille?

Tämän hetken paras biisi: Mariskan balladi

Mainokset

Daydreaming….

6 Huh

Mary Stuart Masterson: Erittäin kuuma esimerkiksi leffassa Fried green tomatoes…

Kuva täältä: turnerwatson.com/tag/night-of-the-comet/

Angsti

4 Huh

Taas kyllästynyt itteeni. En ymmärrä miten ihmiset jaksaa? Onko kaikki vaan niin tyytyväisiä elmäänsä tai onnistuneet muuttamaan sen paskan paremmaksi? Oon kyllä yrittänyt, mutta jostain syystä mitään ei tapahdu. Samaa schaissea viikosta toiseen pillereillä tai ilman. Ilman lääkitystä olis tosin varmaan vaan loppuniut tää kärvistely aiemmin eikä tarvitsisi enää rutkuttaa täällä.
Tänäänkin meneillään kampuksella opiskelijatapahtumaa, mutta kuinka ollakaan löydän itseni dataamasta tyhjästä asunnosta kämppiksen nauttiessa elämästä jossain ulkoilmassa.
Ens viikolla harjoittelussa pelkään angstauksen, katkeruuden ja kateuden pilaavan koko jutun.

Ärsyttävää omistaa taiteilijasielu ilman lahjoja. Melankoliaan taipuvainen, huonolla itsetunnolla varustettu hyypiö ilman minkäännäköistä osaamista ei kiinnosta ketään. Ah kuinka kadehdinkaan niitä, jotka luovat piirtäen, musiikillisesti tai näytellen jotain mahtavaa. Tai olisinpa edes tyytyväinen itseeni ja elämään, tälläisenä joutaisi kuolla pois. Tai olis edes jotain sosiaalista kyvykkyyttä, ettei tarvitsisi viettää koko elämää bittiavaruudessa.

%d bloggers like this: